Ei pelkkää matkakuumetta

Täällä alkaa jo varpaita kipristämään ajatus siitä, että kohta ne saa upottaa kuumaan hiekkaa. Öitä lasketaan, kuten jouluaattoon. Tosin tällä kertaa ilman kalenterin luukkujen avausta. Matkakuume on korkealla. Valitettavasti se ei ole ainut kuume jota täällä podetaan, vaan Pihla on kuumeillut muutaman päivän -ollen meidän oma lämpöpatteri. Nyt täytyy kyynärpäät ristissä toivoa, että Pihla parantuis eikä meistä kukaan muu sairastuisi. Tässä täytyy tehdä vielä kovasti hommia, että voimme nousta lauantaina punavalkoisille siiville ilman, että täytyy miettiä mitä on unohtanut.

Pyykkikone on laulanut jo pari viikkoa. Sitä mukaan mitä olen saanut tavaroita pakattua matkalaukkuihin valmiiksi, ovat lapset tyhjentäneet sitä. Tälläkin hetkellä taitaa olla tyttöjen bikinit hukassa. Oma kassini on valmiina ja on ollut aika haastavaa löytää enää "mitään päälle pantavaa", kun kaikki parhaimmat vaatteet ovat jo laukun uumenissa. Mies aikoi pakata omat tavaransa, joten yksi huoli vähemmän. 

Hevoset lähtevät tänään, joten niiden kamat pitää vielä pakata valmiiksi. Tallillakin on pyykkikone pyörinyt, jotta saataisiin puhtaat loimet mukaan. Onneksi minulta peruuntui aamupäivän palaveri, joten ehdin hyvin katsoa tavarat valmiiksi ennen eläinlääkärin tarkastusta ja hevosrekan saapumista.

Ehkä voi rivienvälistä lukea, että ilmassa on pientä stressin alkua, mistä kielii sekin että kirjoitan tätä postausta kello 3 yöllä, sen sijaan että olisin nukkumassa. 

Nyt on pakko lähteä laskemaan lampaita, että olen huomenna valmiina saattamaan ensimmäiset perheenjäsenet kohti Espanjaa. Nati, nati!