lauantai 6. elokuuta 2016

Än-yy-tee NYT


Tästä se alkaa. Nyt mennään eikä meinata.

Henkisesti olen valmistautunut, kuin hurjempaankin urheilusuoritukseen. Ja hurjaahan se on. Muuttaa vuodeksi ulkomaille -perheen, koiran ja kolmen hevosen kanssa. Tai niin minulle on ainakin väitetty.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin minä en ole tainnut tajuta koko asiaa edes. Vielä. En, vaikka muuttoon on alle viikko. Johtunee varmaan siitä, että perheen sisällä olemme puhuneet Espanjaan muutosta jo vuosia -se on ollut sellainen villi ajatus "sitten joskus, kun muutetaan Espanjaan..."-tyyppinen, jota on ollut erityisen kiva makustella pahimmassa räntäsateessa. 


Jos muuttohaaveen toteutuminen oli yllätys perheellemme, niin voinette kuvitella miten olemme järkyttäneet lähiympäristöä uutisellamme. Ja järkytystä on lisännyt se, että mukaamme lähtee koiran lisäksi kolme hevostamme. 


Ihan yksinkertaista muuttaminen ei ole. Se vaatii monenlaista järjestämistä ja asioiden huomioon ottamista. Uskon, että meidän kohdallamme isoin asia oli kuitenkin päätös tavoitella tätä unelmaa, joka samalla mahdollistaa pienen irtautumisen ruuhkavuosien mylläämästä arjestamme.





Mitä sitten toivon tulevalta vuodeltamme?

Toivon, että tuleva vuosi antaa perheellemme enemmän aikaa pysähtyä arjen kauneuteen, nauttimaan toistemme seurasta. 


Toivon, että minulla olisi enemmän aikaa kuunnella itseäni, jotta osaisin tehdä valintoja kohti terveellisempää ja hyvinvointisempaa elämää. Ja ennen kaikkea toivon, että oppisin elämään hetkessä -hetkessä eläen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti