Itsenäisyyspäivän kunniaksi ajattelin koota listan arkisista asioista, jotka ovat Suomessa paremmin kuin Espanjassa. Tähän en listaa mitään sellaisia asioita, joista Suomi tunnetaan, kuten maailman paras koulujärjestelmä tai maailman vähiten korruptoitunut maa.
1. Lasten turvallisuus
Koen Espanjan turvalliseksi maaksi, eikä minua ole koskaan pelottanut kävellä iltaisin Torreviejan kaduilla, silti en koskaan uskaltaisi päästää lapsia samalla tavalla ulos keskenään kuin Suomessa voin. Täällä lapset viedään ja haetaan koulusta. Kauppakeskuksissa ja kaduilla pidän heidät aina näköyhteyden päässä. Suomessa lapset saavat itse kulkea kouluun ja lähikauppaan. Riittää, kun saa kännykällä kiinni.
2. Kielitaito
Ihailen suomalaisten kielitaitoa. Suurin osa suomalaisista puhuu englantia edes jonkin verran. Oman kokemukseni perusteella Espanjassa on hyvin harvinaista, että saat palvelua englanniksi. Suurin järkytys oli, kun olimme Pihlan kanssa lääkärissä korvakipujen takia eikä lääkäri puhunut sanaakaan englantia. Olemmekin joutuneey käyttämään espanjalaisia ystäviämme tulkkiapuina, kun olemme selvittäneet harrastemahdollisuuksia tai auton korjaamista.
3. Aikataulut
Olen oppinut arvostamaan suomalaista täsmällisyyttä. Suomessa, jos sovitaan tapaaminen klo 12, niin se on klo 12. Espanjassa se voi olla kuusi tuntia myöhemmin tai vaikka seuraavana päivänä. Myöhästymisestä ei tietenkään ilmoiteta suomalaiseen tapaan, vaan Espanjassa tullaan kun jaksetaan tai ehditään
4. Koirien pito
Suomessa huolehditaan pääsääntöisesti lemmikeistä hyvin. Koira on monesti perheenjäsen, jonka hyvinvointi on omistajille tärkeää. Espanjassa koiria on paljon. Tottakai täälläkin suurin osa pitää koiristaan hyvää huolta, mutta täällä on paljon hylättyjä katukoiria. Espanjassa toimiikin monta rescueyhdistystä.
5. Ravintolat
Vaikka ravintolakulttuuri Espanjassa on vahva, en ole montaa hyvää ravintolaa täältä löytänyt. Paras ravintola, jossa olen Torreviejassa illastanut, on ollut suomalaisomisteinen. Ravintolakokemukset Suomessa ovat lähes aina onnistuneita.
6. Herkut
Fazerin suklaa on toivottu Suomen tuliainen lapsille. Karkki valikoimat Espanjassa ovat kehnot. Toisaalta se on hyvä, sillä karkkihammasta ei kolotakkaan läheskään niin usein kuin Suomessa ollessa, mutta kyllä minä silti ottaisin Makuunin irtokarkkivalikoiman tännekin.
7. Parkkeeraminen
Autoilu ei ole läheskään niin hullua Espanjassa kuin aikaisemmin kuvittelin. Se mikä minua jaksaa ihmetyttää, on toisen omaisuuden kunnioittaminen. Ei ole lainkaan tavatonta, että parkkeerattaessa autoa, pikkasen tönäistään takana ja edessä olevaa autoa, jotta saadaan oma auto mahtumaan siihen väliin. Espanjassa näkeekin todella lommoisia autoja. Suomessa auton voi parkkeerata suht´ huolettomasti.
8. Luonto
Koen, että Suomessa ihmisillä on erityinen suhde luontoon. Sinne on helppo mennä ja jokamiesoikeudet mahdollistavat esim. marjojen poimimisen. Asumme Torreviejan keskustassa ja meitä ympäröi todellinen betoniviidakko. Puistoja on, mutta nekin ovat useinmiten asfaltoituja.
9. Ruisleipä
Se vaan on nyt hyvää. Nim. vehnämättöön kyllästynyt
10. Suomalaisuus
Olen tosi ylpeä omasta suomalaisuudestani. Se on osa minun identiteettiäni ja uskon, että ne eväät jotka olen Suomesta saanut, auttavat minua ja meidän perhettä sopeutumaan myös espanjalaiseen elämään ja kulttuuriin. Olen kiitollinen siitä, että meillä on mahdollisuus asua vuosi ulkomailla, mutta en voisi kuvitellakaan etteikö Suomi olisi minun kotimaani.
Hyvää itsenisyyspäivää teille!
Tonttumaiset terveiset meidän pikkutontulta!
Tänään ilmestyi Uusi Costa Blanca-lehti, jossa oli myös meidän Milan kirjoittama juttu hänen koulustaan. Näin Mila kirjoitti omat terveisensä.
"Minä olen Mila ja olen 10 vuotta vanha. Muutin Espanjaan kesällä ja aloitin syyskuussa Costa Blancan Skandinaavisen koulun. Tämä koulu on erittäin kiva ja voisin olla täällä vaikka viikonloputkin. Täällä on erittäin hyvää ruokaa, jonka koulun kokki tekee itse. Koulullamme on myös Vihreä lippu, jonka ansaitsemme pitämällä ympäristöstä huolta. Koulumme on ehdottomasti kiusausta vastaan, jonka takia sitä ei tapahdu. Opettajat ovat kivoja ja luokkahenki hyvä. Tässä minun terveiset koululta"
Costa Blancan Skandinaavinen koulu on tarkoitettu 1-6 luokkalaisille pohjoismaalaisille oppilaille. Koulussa on myös kaksikielinen päiväkoti ja eskariryhmä. Pihla puhuukin kohta paremmin ruotsia kuin minä. Koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta Mila opiskelee suomalaisessa luokassa. Siellä on tällä hetkellä kaksi luokkaa suomalaisille, 1-4 luokka ja 4-6 luokka. Lapset etenevät pääsääntöisesti omaan tahtiin opinnoissaan ja Mila on opiskellut mm. kaksi matikankirjaa tälle syksylle. Oppiaineet ovat hieman erilaisia, sillä vieraisiin kieliin panostetaan enemmän. Oppiaineina englannin lisäksi on espanja. Osa tunneista pidetään englanniksi kuten Vihreä lippu-tunnit ja liikunta. Lisäksi Mila opiskelee tunneälyä eli EQ:ta, jonka tunneilla puhutaan esim. mielialoista, tunteista, positiivisuudesta ja hyvinvoinnista. Tässä koulussa kotitalous on alkanut neljännellä luokalla, joskin jo eskarilaiset leipovat kerran viikossa.
Skandinaaviseen kouluun voi tulla myös vierailijaoppilaaksi, jolloin minimi opiskeluaika on yksi kuukausi. Tämä antaa meille mahdollisuuden tulevaisuudessakin viettää aikaa Espanjassa lyhyemmissä jaksoissa.
Hups, joulukuu on täällä. Mihin hävisivät loka- ja marraskuu? Blogipostausten perusteella, ne ovat menneet sujahtamalla ohi, sillä pariin kuukauteen ei ole tullut postattua mitään. Kai tähän voi käyttää sitä vanhaa tekosyytä, että arki on viennyt mukanaan. Kiire se on Espanjassakin, yleisestä manjanameiningistä huolimatta.
Mitä meille sitten kuuluu?
Meille kuuluu ihan hyvää. Ollaan matkusteltu jonkin verran. Lasten syyslomalla ajeltiin Valencian kautta Barcelonaan ja sieltä Andorraan. Oli muuten huippureissu ja ansaitsee oman postauksensa. Lisäksi pari viikkoa sitten olimme Sevillassa Espanjan suurimmassa hevostapahtumassa SICABissa. Hauska kokemus sekin.
Muuten arkea pyörittävät koulu, työt, hevoset ja harrastukset. Mila aloitti rytmisenvoimistelun espanjalaisessa ryhmässä ja käy siellä kaksi kertaa viikossa. Minä olen ollut aika paljon Suomessa ja viikonloppuna tulen taas tarkistamaan lumitilanteen. Täälläkin on nyt selvästi tullut syksy ja t-paitakelit ovat harventuneet. Merellä uimareita tai auringonpalvojia ei enää juurikaan näe. Kuvitelkaa Suomen kesä. Täällä on just sellaista.
Sitten on tietenkin Luna. Meidän uusi perheenjäsen. Sydämenvalloittaja. Nyt 10-viikkoinen bostonterrierityttö. Hauska tapaus ja supersöpö. Se nyt on varmaan aika selvää, että me kaikki ollaan aika ihastuneita tähän kaveriin. Siitäkin huolimatta, että se pissii ja kakkii lattialle.
Tässä siis pikakelauksella meidän kuulumisia. Koska olen laiminlyönnyt blogia pahasti, niin ajattelin haastaa itseni joulukalenterin hengessä tekemään postauksen joka päivä aattoon asti. Postausideoita otetaan vastaan.
